Venäjän viimeaikainen eteneminen Donetskissa Bahmutin rintamalla ei vielä uhkaa Ukrainan puolustusta, arvioi suomalainen sotilasasiantuntija STT:lle.
Venäjän Wagner-palkkasotilasryhmän johtaja Jevgeni Prigozhin väitti myöhään eilen sotilaidensa ottaneen haltuunsa Soledarin pikkukaupungin noin 12 kilometriä Bahmutista. Jos tämä pitää paikkansa, kyseessä on Venäjän ensimmäinen merkittävä voitto rintamalla viime kesän jälkeen.
Ukraina kiisti väitteen, ja myös Prigozhin lisäsi katutaistelujen jatkuvan kaupungin keskustassa. Venäjän johto toppuutteli sanomalla, ettei Soledarin tilanteesta ole vielä ilmoitettu virallisesti.
Laajemmassa mittakaavassa voitto Soledarissa tuskin vielä kääntää Venäjän sotaonnea, arvioi Maanpuolustuskorkeakoulun Sotataidon laitoksen pääopettaja, everstiluutnantti Jarmo Mattila STT:lle keskiviikkona.
– Ukrainan puolustus ei siellä ole vielä millään lailla romahtanut, hän sanoo.
Tilannetta on kuitenkin tärkeää seurata, Mattila sanoo, sillä saavutettu menestys tuo uskoa ja itseluottamusta sekä osaltaan vähentää vastapuolen itseluottamusta. Se voi myös pakottaa puolustavat joukot muuttamaan taistelusuunnitelmaa.
– Venäjällä ei ole ollut tällaisia menestystarinoita syksyn ja alkutalven aikana. Siksi he haluavat nostaa esiin tällaisen taktisen tason pienimmänkin menestyksen. Sillä nostatetaan omien joukkojen sekä kotirintaman mielialaa.
Venäjä voi pyrkiä saartamaan Ukrainan joukkoja Soledarista
Valtaosan Soledarin noin 10 000 asukkaasta arvioidaan paenneen. Soledar ei itsessään ole kovin merkittävä paikka, mutta Venäjä saattaa yrittää sitä kautta saartaa Ukrainan joukkoja, Mattila arvioi.
– Venäjä ei ole päässyt etenemään Bahmutissa suoraan, ja taistelut ovat pitkään junnanneet paikallaan. Siksi se on lähtenyt hakemaan toista hyökkäysreittiä, joka tukisi Bahmutin taistelua. Ajatuksena saattaa olla, että pyritään saartamaan Ukrainan joukkoja Bahmutissa, Mattila sanoo.
Venäjä on jo pitkään panostanut Bahmutin valtaamiseen. Se on Mattilan mukaan tuonut alueelle liikekannallepanossa saatuja lisäjoukkoja ja saanut kasvatettua vahvuutta ja ylivoimaa alueella.
Soledar ja Bahmut ovat tunnettuja kaivoksistaan ja maanalaisista tunneliverkostoistaan. Syvimmillään sadan metrin syvyydessä sijaitsevat tunnelit ovat Wagneria johtavan Prigozhinin mukaan niin suuria, että niitä pitkin voi siirtää jopa panssarivaunuja ja taisteluajoneuvoja.
Myös Mattilan mukaan tunnelit kiinnostanevat Venäjää.
– Alueella olevista tunneleista voi hakea suojaa, ja jos verkostot ovat pitkiä, niissä voi siirrellä joukkoja maan alla sekä varastoida materiaalia. Myös johtamispaikat voidaan viedä maan alle, Mattila sanoo.
Hän uskoo, että Venäjä on kiinnostunut myös Bahmutin liikenneyhteyksistä. Bahmutiin tulee teitä ja rautateitä, mikä mahdollistaa joukkojen siirrot.
Venäjällä ei vielä ole rahkeita parempaan menestykseen
Venäjällä ei vielä ole mahdollisuuksia Soledaria suurempiin voittoihin Ukrainassa, Mattila uskoo. Muualla kuin Bahmutissa Venäjä on hänen mukaansa lähinnä puolustuskannalla.
– Ainoa alue, missä Venäjä tällä hetkellä aktiivisesti hyökkää, on juuri tuo Bahmutin alue, hän sanoi.
– Loppukesällä ja alkusyksystä Ukraina alkoi saada aloitetta, minkä jälkeen Venäjällä ei ole ollut menestystä millään suunnalla Ukrainassa. Itä-Ukrainassa he joutuivat vetäytymään sota-alueelta ja siirtämään joukkojaan etelämmäksi sekä lopulta vetäytymään pois Ukrainan vastahyökkäyksen tieltä. Seuraava oli hallitumpi vetäytyminen Hersonin suunnassa, hän muistuttaa.
Tilanne pahenisi Mattilan mukaan Ukrainan kannalta olennaisesti, jos Venäjän joukot pääsisivät Bahmutin suunnassa nopeasti ja yllättävästi tunkeutumaan Ukrainan puolustuksen läpi useiden kymmenien tai jopa sadan kilometrin verran.
– Sillä olisi vaikutusta taisteluihin, ja Ukraina joutuisi vetäytymään kyseisessä suunnassa, hän sanoo.
Länsimaat tukevat Ukrainaa yhä järeämmin asein
Länsimaiden tuki takaa Mattilan mukaan sen, että Ukraina kykenee jatkamaan taisteluita. Ukraina on kuitenkin toistuvasti toivonut länsimailta entistä raskaampaa kalustoa.
– On tehty päätöksiä, että uusia rynnäkköpanssarivaunuja aletaan toimittaa Ukrainalle, kun alussa annettiin vain kevyttä aseistusta ja suojavälineitä. Sen jälkeen on menty koko ajan järeämpään suuntaan. Nyt esillä ovat olleet taistelupanssarivaunujen toimittaminen, Mattila kertoo.
Ukrainan takaisinvaltausoperaatioiden kannalta raskaamman kaluston toimittaminen olisi Mattilan mukaan tärkeää.
Viimeksi Saksa sanoi toimittavansa Ukrainalle Marder-rynnäkköpanssarivaunuja, mutta se ei suostu lähettämään Ukrainalle sen pyytämiä, kehittyneempiä Leopard-taistelupanssarivaunuja.
– Ukraina tarvitsee myös taistelupanssarivaunuja rynnäkköpanssarivaunujen rinnalle. Ne tukevat toinen toisiaan. Niillä kyettäisiin tosiasiallisesti merkittäviin hyökkäysoperaatioihin alueiden takaisin valtaamiseksi, Mattila sanoo.
Keväällä odotetaan Venäjän suurhyökkäystä
Mattilan mukaan talvi vaikuttaa molempiin osapuoliin monin tavoin. Valoisa aika on lyhyempi, ja joukkojen pitää osata toimia pimeässä. Siksi talvella operaatiot etenevät hitaammin. Lunta ei tosin vielä ole tullut niin paljon, että sillä olisi vaikutusta liikkumiseen, Mattila sanoo.
Pakkanen vaikuttaa niin sotilaiden toimintakykyyn kuin tekniikkaan.
– Pimeänäkölaitteiden ja valoa vahvistavien laitteiden merkitys kasvaa, ja se osapuoli, jolla niitä on eniten, saa etulyöntiaseman. Pakkanen vaikuttaa paitsi ihmisiin myös kalustoon. Pakkasilla akut hyytyvät, jos ne eivät ole kunnossa, ja öljyt hyytyvät. Osa kalustosta voi olla käyttökelvotonta, hän sanoo.
– Jos lunta tulee paljon, niin silloin se, jolla on kykyä toimia runsaassa lumessa, on etulyöntiasemassa, Mattila sanoo.
Venäjä tarvitsee nyt Mattilan mukaan vahvistusta joukoilleen kevääksi. Silloin sen odotetaan yrittävän suurempaa hyökkäystä Ukrainassa.
– Pitkäkestoinen sota jatkuu edelleen. Loppumisesta ei ole mitään merkkejä, valitettavasti.