Ruotsissa kynnys mielenosoitusten kieltämiseen on erittäin korkea, ja niin voidaan tehdä käytännössä vain vakavien turvallisuusuhkien takia, Ruotsin poliisista kerrotaan STT:lle. Aihe on noussut esiin viime päivinä, kun Ruotsissa pidetyt mielenosoitukset ja provokaatiot suututtivat Turkin ja johtivat vastamielenosoituksiin.
Ensin toissa viikolla ruotsalaiset kurdit ripustivat mielenosoituksen yhteydessä Turkin presidenttiä Recep Tayyip Erdogania esittävän nuken roikkumaan pää alaspäin köydestä lähellä Tukholman kaupungintaloa.
Lauantaina puolestaan ruotsalais-tanskalainen äärioikeistopoliitikko Rasmus Paludan poltti muslimien pyhän kirjan Koraanin mielenosoituksessa Turkin Tukholman-suurlähetystön lähellä.
Koraaninpolttotempaus oli tiedossa etukäteen, ja Turkin valtionjohto oli vaatinut Ruotsia kieltämään mielenosoituksen pitämisen. Ruotsin valtionjohto kuitenkin vetosi ilmaisunvapauteen.
Mielenosoituksille pitää hakea Ruotsissa lupa, joten siinä mielessä menettely eroaa hieman Suomesta, jossa riittää, että tekee ilmoituksen paikkakunnan poliisille vähintään 24 tuntia ennen yleisen kokouksen alkamista. Ruotsin poliisin mukaan kynnys luvan epäämiselle on kuitenkin hyvin korkea.
– Lupa julkiselle kokoontumiselle voidaan evätä vain, jos se on tarpeellista järjestyksen ja turvallisuuden takaamiseksi itse kokoontumisessa tai suorana seurauksena siitä sen välittömässä ympäristössä, tai liikenteeseen liittyen tai epidemioiden estämiseksi, poliisin viestinnästä kerrotaan sähköpostitse STT:lle.
Protestin paikkaa voidaan vaihtaa
Ilmaisunvapaus ja kokoontumisvapaus on turvattu Ruotsin perustuslaissa, joten pelkkä mielenosoituksen sisältö ei riitä protestin estämiseen. Edes aiemmissa saman tahon järjestämissä mielenosoituksissa sattuneet vastamielenosoittajien aiheuttamat häiriöt eivät ole riittävä syy luvan epäämiseen.
Paludan oli saanut poliisilta luvan protestilleen, jossa hän uutiskanava CNN:n mukaan kertoi etukäteen vastustavansa islamia ja Erdoganin yrityksiä vaikuttaa ilmaisunvapauteen Ruotsissa.
Poliisilla on Ruotsissa velvollisuus huolehtia, että mielenosoitukset sujuvat häiriöittä, ja se voidaan tehdä esimerkiksi eristämällä mielenosoitusalue. Mielenosoitusluvan peruminen on viimesijainen keino, jos mikään muu ei auta järjestyshäiriöiden estämiseksi.
Kuten Suomessakin, poliisi voi Ruotsissa turvallisuuden niin vaatiessa kieltää mielenosoittamisen jollakin tietyllä paikalla ja määrätä mielenosoittajia vaihtamaan paikkaa.
– Tällä tavalla mielenosoituksen järjestäjä voi ilmaista mielipiteensä ja vakavien järjestyshäiriöiden riski poistuu tai lievenee, poliisin viestintä kertoo.
Tukholmassa lauantaina pidetty mielenosoitus ei aiheuttanut mainittavia järjestyshäiriöitä. Paludanin koraaninpolttotempaukseen tuli paikalle satakunta ihmistä.
Jännitteet kytkeytyvät Nato-prosessiin
Tukholman mielenosoituksen jälkeen Turkissa järjestettiin vastamielenosoituksia Ruotsia vastaan, joissa muun muassa poltettiin Ruotsin lippu.
Turkin ja Ruotsin jännitteet ovat saaneet erityistä huomiota sen vuoksi, että Turkki ei ole vielä ratifioinut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiä, eikä jumi näytä ainakaan helpottavan viimeisimpien käänteiden takia.
Koska Suomi ja Ruotsi haluavat Naton jäseniksi yhtä aikaa, Ruotsin ja Turkin kiistat vaikuttavat myös Suomen Nato-prosessiin.