Ministeriö antoi aluehallintovirastolle huomautuksen asiasta.
Evijärveläisen turkistarhan kaikki ketut kuolivat nälkään ja janoon. Tapauksesta kertoi Suomen eläinsuojelu (SEY) tiedotteessaan tiistaina.
Läänineläinlääkäri oli järjestön mukaan tietoinen tarhan ongelmista ja antanut määräyksiä, mutta jätti suorittamatta uusintatarkastuksen kohtuullisessa ajassa.
Kun tilalla käytiin uudestaan 21 kuukautta myöhemmin, olivat kaikki ketut kuolleet.
SEY kertoo, että tarhalla oli todettu epäkohtia jo aikaisemmilla tarkastuksilla ainakin vuodesta 2016 lähtien.
Tammikuussa 2020 suoritetulla eläinsuojelutarkastuksella aluehallintoviraston läänineläinlääkärit olivat antaneet välittömästi toteutettavia määräyksiä eläinten olojen parantamiseksi.
Ketuilla oli todettu muun muassa vakavaa aliravitsemusta, merkittävä määrä silmätulehduksia ja puutteita vedensaannissa. Tarhalta oli löytynyt myös kuolleita kettuja. Turkistarhalla oli ollut tuolloin 1 275 siitoskettua.
Pohjanmaan poliisilaitos sai läänineläinlääkäriltä tiedoksi tammikuussa 2020 tehdyn tarkastuksen asiakirjat ja kirjasi tiedon poliisiasiaintietojärjestelmään. Esitutkintaa ei toimitettu, eikä asia edennyt rikosprosessiksi.
SEY kertoo, että aluehallintoviraston läänineläinlääkäreiden lokakuun 2021 uusintatarkastuksessa tarhalla oli tarkoitus valvoa 21 kuukautta aiemmin tehdyllä tarkastuksella annettujen määräysten noudattamista.
Uusintatarkastuksella todettiin, että tarhalla ei ollut enää eläviä turkiseläimiä. Varjotalojen häkeissä ja pesäkopeissa oli huomattava määrä eläinten jäännöksiä, mutta kuolleiden eläinten kokonaismäärää oli mahdotonta arvioida.
Häkeissä olevia pesäkoppeja oli jyrsitty tavallista enemmän. Läänineläinlääkärit totesivat johtopäätöksissään, että eläimet oli jätetty ilman hoitoa ja perustarpeita, kuten ravintoa ja vettä.
Tuskallisen nääntymiskuoleman kokeneiden eläinten joukossa on syytä epäillä olleen myös huomattava määrä pentuja.
SEY kanteli maa- ja metsätalousministeriölle (MMM) viranomaisten toiminnasta tapauksessa.
SEYn mukaan läänineläinlääkärin olisi pitänyt antaa havaittujen ongelmien korjaamiselle määräaika ja suorittaa pikaisesti uusintatarkastus tilanteen seuraamiseksi.
Poliisiviranomaisen taas olisi järjestön mukaan pitänyt suorittaa asiassa esitutkinta, kun tarhalta löydettiin nälkiintyneitä ja sairaita eläimiä.
MMM antoi ratkaisunsa SEYn kanteluun joulukuussa 2022. MMM:n mielestä vuonna 2020 tehdyllä tarkastuksella todetut eläinsuojelulainsäädännön vastaiset menettelyt olisivat antaneet aihetta suorittaa uusintatarkastus aiemmin, ja tästä syystä ministeriö antoi aluehallintovirastolle huomautuksen.
Ministeriö kuitenkin katsoi, että kyse oli pikemminkin eläinlääkärien suorittaman uusintatarkastuksen kiireellisyyttä koskevan arvioinnin oikeellisuudesta kuin esimerkiksi valvonta-asiassa tehdyistä varsinaisista laiminlyönneistä.
Lokakuussa 2021 tehdyn tarkastuksen jälkeen poliisi käynnisti asiassa esitutkinnan nimikkeellä törkeä eläinsuojelurikos.
– Tammikuussa 2020 tehdyssä tarkastuksessa todetut vakavat epäkohdat olivat läänineläinlääkäreiden ja poliisin tiedossa, mutta kumpikaan viranomaisista ei puuttunut turkistarhan tilanteeseen kohtuullisessa ajassa. Teimme asiassa kantelun myös poliisin toiminnasta. Tältä osin asian käsittely päätyi lopulta valtakunnansyyttäjänvirastolle, joka on lupaillut ratkaisua kevään aikana, SEYn erityisasiantuntija Toni Lahtinen toteaa tiedotteessa.
Viime viikolla Oikeutta eläimille -järjestö julkaisi useilla turkistiloilla salakuvattua kuvamateriaalia. Niissä näkyy muun muassa märkiviä silmätulehduksia, korvavammoja, epämuodostuneita jalkoja sekä vammautuneita ja vertavuotavia häntiä.
– Salakuvattu materiaali osoittaa toistuvasti, että turkistarhoilla on vakavia ongelmia eläinten hyvinvoinnissa. Myös otantaan perustuvissa eläinsuojelutarkastuksissa turkistarhaus näyttäytyy vuodesta toiseen alana, jossa eläinsuojelusäädöksiä ei noudateta. Turkistarhauksen ongelmat ovat laajat, ja koko ala tulee kieltää, sanoo SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati White.
Eurooppalaiset eläinsuojelujärjestöt keräävät parhaillaan allekirjoituksia Fur Free Europe -kansalaisaloitteeseen, jonka on allekirjoittanut jo 1,3 miljoonaa EU-kansalaista.
Suomessa kansalaisaloitteen on allekirjoittanut lähes 80 000 ihmistä.