Sosiaali- ja terveyshuollon lisärahoituksesta käytävät neuvottelut jatkuvat hallituksessa. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) väläyttää vaihtoehtoa, että hoivavelan paikkaamiseen myönnettävää rahoitusta voitaisiin myöntää hyvinvointialueille useassa erässä, myös ensi vuodelle.
– Se ei olisi huonoa, josko summaa voisi käyttää ensi vuoden puolella vielä ja summaa voisi jollain jaksotuksella saada vielä ensi vuoden puolella, Kiuru sanoi toimittajille eduskunnassa.
Hallitus on neuvotellut hoitojonojen purkuun tarkoitetusta rahoituksesta osana lisätalousarviota. Nykyisen hallituksen taivalta on jäljellä enää pari kuukautta, ja vaalien jälkeen ensi vuoden rahoituksesta päättää uusi hallitus.
Neuvottelut sote-palvelujen lisärahoista jumiutuivat tiistaina. STT:n tietojen mukaan ministerien erityisavustajat neuvottelivat noin 250 miljoonan euron kompromissista, mutta ainakin SDP ja vasemmistoliitto pitivät summaa riittämättömänä.
Seuraavaksi hallituspuolueet pohtivat sote-paketin kohtaloa uudessa kokoonpanossa. Tähän asti neuvotteluja ovat käyneet talouspoliittiset erityisavustajat eri hallituspuolueista. Kiuru sanoi toimittajille eduskunnassa, että neuvotteluihin otetaan huomisesta lähtien mukaan sote-alan osaamista kustakin puolueesta. Hän itse edustaa SDP:tä.
Lisätalousarvio piti olla jo valmis
Neuvotteluja on vaikeuttanut näkemys siitä, kuinka paljon rahaa tarkoitukseen olisi jaettavissa. Kiuru pitää esillä vähintään 500 miljoonan euron tukipakettia. Kiuru kommentoi asiaa eilen STT:lle ja toisti ajatuksen toimittajille eduskunnassa torstaina.
– Potin suuruus pyörii vähimmillään 500 miljoonan euron paremmalla puolella, Kiuru sanoi.
Keskustan puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Annika Saarikko kommentoi sote-ratkaisua toimittajille eduskunnassa sanomalla, että hyvinvointialueiden alun ja sosiaali- ja terveyspalveluiden varmistaminen on yksi hallituskauden loppusuoran tärkeimpiä päätöksiä.
– Tilanne on poikkeuksellisen hankala koronavuosien jälkeen, Saarikko kuvaili.
Hän ei kuitenkaan sanonut, kuinka paljon tähän pitäisi puolueen mukaan käyttää rahaa.
Soten rahoituspaketti yritettiin saada valmiiksi osana muuta lisätalousarviota torstaihin mennessä. Kiuru ei halunnut kommentoida, mihin mennessä neuvottelut nyt pyritään saamaan valmiiksi. Hallituksessa puhutaan, että ratkaisua haetaan mahdollisesti koko viikonlopun ajan.
Neuvotteluissa on aiemmin puhuttu suurista hintahaarukoista. Sosiaali- ja terveysministeriö esitti alun perin 700 miljoonaa euroa tarkoitukseen, mutta STT:n tietojen mukaan neuvotteluissa on liikuttu alimmillaan jopa 200 miljoonassa.
"Tärkeää, että raami muistetaan"
STT:n tietojen mukaan Kiuru on hallituspuolueiden neuvotteluissa ehdottanut, että rahoitus järjestettäisiin nykyisen menokehyksen ulkopuolella. Valtiovarainministeripuolue keskustalle kehyksistä kiinnipitäminen on puolestaan symbolisesti tärkeä asia. Hallitus on jo aiemmin livennyt vaalikauden alussa sopimastaan menoraamista.
Keskusta on tiettävästi suhtautunut kielteisesti myös siihen, että jo sovittu maatalouden tuki siirrettäisiin kehyksen ulkopuolelle. Maataloudelle on sovittu runsaan 100 miljoonan euron tuki nousseiden lannoite- ja sähkökustannusten vuoksi.
Saarikolta kysyttiin, voidaanko maatalouden tai soten lisärahoituksessa ylittää kehyksiä.
– Tietenkin on tärkeää, että yhdessä sovittu talouden raami myös näissä keskusteluissa muistetaan, Saarikko vastasi toimittajille.
Osana lisätalousarviota hallitus on päättänyt tukea myös muun muassa nuorisorikollisuutta ehkäiseviä toimia. STT:n tietojen mukaan hallituspuolueet olisivat aiemmin viikolla sopineet 25 miljoonasta eurosta. Maakuntalentoihin olisi tiettävästi tulossa 17 miljoonaa euroa.
Summat sisältyvät tiistaina esillä olleeseen kompromissiesitykseen, mutta eräs hallituslähde ei usko niiden enää muuttuvan.