Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kertoi maanantaina, että Suomi toivoo Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksille yhtäaikaista käsittelyä, mutta Turkin ratifiointien aikataulu ei ole Suomen käsissä.
– Meidän mielipidettämme ei tässä kysytä, asia on mennyt eteenpäin Turkin ja Unkarin parlamenteille. Meille myönteistä on, mitä nopeammin Suomi ja Ruotsi etenevät, Haavisto sanoi.
Ulkoministeri kommentoi Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganin kommentteja Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksista tiedotustilaisuudessa maanantaina iltapäivällä. Sunnuntaina Turkissa televisio-ohjelmassa Erdogan sanoi, että Turkki voisi hyväksyä Suomen sotilasliitto Natoon ilman Ruotsia. Erdogan antoi lausunnossa ymmärtää, että Turkki voisi hyväksyä jäsenyyden aiemmin puhuttua nopeammassa aikataulussa.
Haaviston mukaan presidentti Erdogan oli antanut lausunnon nuorisotapaamisen yhteydessä perjantaina, ja sunnuntaina julkaistiin dokumentti tästä tapaamisesta.
Lausuntoihin hyvä suhtautua varovasti
Haavisto kertoi medialle, että sunnuntai-illan jälkeen yhteistyö presidentti Sauli Niinistön kanssa on ollut tiivistä.
– Meillä oli koko joukko puheluita. Puhuin myös Ruotsin ulkoministerin kanssa. Tänään tasavallan presidentti on ollut puhelinyhteydessä Naton pääsihteeriin, Haavisto kertasi.
Haavisto keskusteli itse Turkin ulkoministeri Mevlüt Cavusoglun kanssa. Haavisto kertoi Cavusoglun todenneen omasta puolestaan, että Turkissa on käyty keskustelua mahdollisesta ratifioinnista nykyisen parlamentin aikana.
Erdoganin lausuntoon liittyi Haaviston mukaan ehdollisuuksia, ja myös Cavusoglun kanssa käydyssä puhelussa tuli Haaviston mukaan ilmi asian ehdollisuus.
– Sen takia on hyvä, että lausuntoihin suhtaudutaan varovaisesti, Haavisto totesi Erdoganin puheista.
Aiemmin todennäköisenä on pidetty, että Turkki ratifioisi Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksen vasta toukokuussa pidettävien vaalien jälkeen.
Ruotsi on Suomen läheisin kumppani
Pekka Haavisto korosti tiedotustilaisuudessa, että Suomen lähtökohta on se, että Suomi ja Ruotsi menevät yhdessä Natoon. Haaviston mukaan Ruotsi on meille läheisin yhteistyökumppani, ja tältä osalta Suomen linja ei ole muuttunut. Tämä kanta kerrottiin myös puheluissa Turkkiin.
Haaviston mukaan halu liittyä Natoon yhdessä Ruotsin kanssa liittyy Suomen omaan turvallisuuteen.
– Voisimme myös yhdessä tuoda merkittävän komponentin Itämeren turvallisuuden parantamiseksi, Haavisto lisäsi.
Haaviston arvion mukaan Erdoganin tuoreissa lausunnoissa heijastuu se, että Turkilla on enemmän avoimia kysymyksiä Ruotsin kuin Suomen kanssa.
– Suomen osalta ulkoministeri Cavusoglun viesti oli, että meillä on tapahtunut edistystä niissä asioissa, jotka olivat vielä Madridin (huippukokouksen) aikaan auki. Tämä on tietysti hyvä uutinen.
Mitä tekee Unkari?
Haavisto kommentoi myös Ruotsissa nähtyjä protesteja, jotka ovat vaikuttaneet Ruotsin Nato-prosessiin.
– Vaikka provokaatiot kuuluvat Ruotsin lainsäädännössä mielipiteenvapauden piiriin, olemme nähneet, että pienillä symbolisilla tapahtumilla voi olla valtava merkitys. Joku voi niitä tahallaan tuottaa. Toimimme tietysti lainsäädäntömme mukaan, mutta olisi onnetonta, jos tällaiset tapahtumat leviäisivät ja toistuisivat eri maissa.
Turkki on viivytellyt kuukausitolkulla Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien käsittelyä. Sen on tähän asti odotettu etenevän asiassa toukokuun puolivälissä järjestettävien vaalien jälkeen. Vaaleissa valitaan uusi parlamentti ja presidentti.
Turkin lisäksi jäsenyyttä ei ole vielä ratifioinut Unkari. Haavisto esitti tiedotustilaisuudessa kysymyksen siitä, aiheuttaako Turkin ulostulo liikehdintää Unkarissa.
– Unkari on sanonut, että he eivät jää viimeiseksi, Haavisto muistutti.