Lääkkeistä tinkiminen yleistyi Suomessa hallituksen kovien säästötoimien aikaan Juha Sipilän (kesk.) pääministerikaudella vuosina 2015–2019, kertoo tuore tutkimus. Turun yliopiston tutkimuksessa selvitettiin, miten aineellisen puutteen kokemukset vaihtelivat vuosina 2013−2015, 2018 ja 2020.
Vertailussa olivat mukana eri ryhminä työssäkäyvät, osa-aikaisesti työssäkäyvät tai osa-aikaisesti eläkkeellä olevat, opiskelijat, työttömät, työkyvyttömät ja eläkeläiset.
Tulosten perusteella erot ryhmien välillä olivat suurimmillaan vuonna 2018. Suurempia eroja selitti yleisempi lääkkeistä tinkiminen osana aineellista puutetta.
Tutkimuksessa lisäksi todetaan, että kasvaneiden erojen taustalla oli todennäköisesti sekä heikentynyttä maksukykyä että kasvaneita terveysmenoja ajanjaksolle kohdistuneiden säästötoimien vuoksi.
Aineellinen puute oli yleisintä työttömillä sekä työkyvyttömillä ja harvinaisinta eläkeikäisillä sekä kokoaikaisesti työssä olevilla. Naiset kokivat aineellista puutetta yleisemmin kuin miehet.
Pääministeri Sipilän hallituskaudella valtio säästi menoistaan terveydenhuollon maksuissa ja sosiaalietuuksissa. Tuolloin lääkkeiden, terveydenhuollon matkojen, yksityisen hoidon ja julkisen terveydenhuollon omavastuita ja asiakasmaksuja korotettiin.
Turun yliopiston tutkimuksen tekijät painottavat, että nyt saatujen tulosten perusteella tulisi kiinnittää huomiota etenkin säästötoimien vaikutusten kasautumiseen heikoimmassa asemassa oleville.