Kehitysvammaliiton Selkokeskus haastaa tulevien eduskuntavaalien ehdokkaita ja puolueita viestimään selkokielellä.
Selkokeskuksen Selkokieltä eduskuntaan -kampanjalla halutaan tehdä näkyväksi se, että Suomessa on jopa 750 000 ihmistä, joille selkeäkin yleiskieli on liian vaikeaa.
Hankala kieli voi estää yhteiskunnan toimintaan osallistumisen. Tämän takia myös politiikasta ja vaaleista pitäisi keskuksen mukaan viestiä selkokielellä eli sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteiltaan helpotetulla kielellä.
Kampanjassa ehdokkaita ja puolueita kannustetaan tutustumaan selkokielen periaatteisiin. Ehdokkaita haastetaan kuvaamaan lyhyet videot, joilla he kertovat mahdollisimman selkeästi ja konkreettisesti kolme tärkeintä vaalitavoitettaan. Puolueiden taas toivotaan julkaisevan tavoitteensa selkokielellä esimerkiksi verkkosivuillaan.
Kampanjan osallistujien on mahdollista saada neuvoja ja tukea Selkokeskuksesta.
Selkeä yleiskieli ei aina riitä
Keskuksen mukaan selkeä yleiskieli ei aina riitä.
Selkokieli ja selkeä yleiskieli menevätkin helposti sekaisin. Kun arkipuheessa esimerkiksi luentoa kehutaan selkokieliseksi, tarkoitetaan usein selkeää yleiskieltä. Selkokieli taas on tarpeen etenkin silloin, kun viestitään kaikille kansalaisille tärkeistä asioista tai nimenomaan selkokieltä tarvitseville ryhmille, esimerkiksi maahan muuttaneille, kehitysvammaisille tai muistisairaille ihmisille.
– Kampanja auttaa kuuntelemaan poliitikkojen puhetta myös kriittisesti: kuinka selkeästi he puhuvat. Joskus poliitikot voivat puhua selkeää kieltä mutta eivät varsinaista selkokieltä, sanoo Selkokeskuksen kehittämispäällikkö Leealaura Leskelä tiedotteessa.
Selkokielen tarpeen taustalla voi olla esimerkiksi kehitysvamma, lukivaikeus, ikääntyminen, muistisairaus, heikko lukutaito tai se, että äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi.