Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Perusturvan ostovoima kasvoi vaikka hinnat nousivat – työttömän, sairaan ja vanhempainvapaalla olevan perusturva ei edelleenkään riittävää

Perusturvan ostovoima on kasvanut tämän hallituskauden aikana inflaatiosta huolimatta, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) raportista. Tämä johtui perusturvaetuuksien korotuksista, mutta myös olosuhteiden muutoksista, kuten maltillisesta vuokrakehityksestä suhteessa yleiseen hintatasoon.

Hallitus toteutti etuuksien lakisääteiset indeksitarkistukset sekä korotti perusturvan tasoa vuonna 2020 sekä lapsien osalta väliaikaisesti myös tänä vuonna.

Raportin mukaan hintojen nousu kasvattaa tänä vuonna todennäköisesti myös monien kotitalouksien asumistukien tasoa, koska vuokrataso on kasvanut maltillisesti, mutta asumistukien kattovuokria on nostettu yleisen hintatason kehityksen mukaisesti.

Hintataso nousi äkillisesti viime vuonna. Inflaation on kuitenkin ennakoitu laantuvan merkittävästi kuluvana vuonna, ja siten inflaation etuuksien ostovoimaa heikentänyt vaikutus on raportin mukaan hetkellistä.

Perusturvan saajiksi lasketaan työmarkkinatuen, peruspäivärahan, takuueläkkeen sekä vähimmäismääräisten sairaus- ja vanhempainpäivärahojen sekä leskeneläkkeen saajat.

Vuonna 2021 hieman yli yhdeksällä prosentilla yli puolet asuntokunnan bruttotuloista koostui perusturvaetuuksista. Kokonaan perusturvan varassa olevissa asuntokunnissa asui hieman alle neljännesmiljoona ihmistä.

Perusturva riittää heikoiten kahden aikuisen ja kahden lapsen perheillä

Perusturvan parantunut taso ei kuitenkaan hyödyttänyt kaikkia sitä saavia.

– Iso osa perusturvan saajista on oikeutettu myös toimeentulotukeen, ja perusturvan korotukset pienentävät saadun toimeentulotuen määrää täysimääräisesti, jolloin kotitalouden tulotaso pysyy samana. Toisaalta lapsiperheiden toimeentulotuen tasoa on korotettu nyt vuonna 2023, THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervola sanoo tiedotteessa.

Raportin mukaan perusturva riittää perhetyypeistä parhaiten yksinhuoltajilla, heikoiten puolestaan kahden aikuisen ja kahden lapsen perheillä. Yksinasuvien ja pariskuntien perusturvan riittävyys sijoittui raportin mukaan näiden kahden väliin.

Perusturvan saajista eläkeläisillä turvan taso on raportin mukaan riittävä, mutta opiskelijan sosiaaliturva riittää kattamaan menot vain opintolainan kanssa.

Alueellisesti perusturvan riittävyys on heikointa korkeiden asumiskustannusten alueilla eli suurissa kaupungeissa. Toimeentulotuki kuitenkin tasaa alueellisia eroja, sillä se korvaa vähävaraisten kohtuulliset asumismenot kokonaan.

Indeksitarkistuksista olivat hyötyneet keskimääräistä enemmän pienituloiset kotitaloudet, sillä niiden kulutusrakenteen mukainen hintojen nousu oli vuosien 2019–2022 aikaan hitaampaa kuin keskimäärin koko väestössä.

– Tämä selittyi erityisesti sillä, että asumisen energia ja liikenteen polttoaineet, joiden hinnat kasvoivat selvästi, muodostavat pienemmän osan pienituloisten kulutuksesta, raportissa perustellaan.

Suomen perusturva vähintään keskitasoa

Kansainvälisesti vertailtuna Suomen perus- ja vähimmäisturvan taso on raportin mukaan joko kärki- tai keskitasoa riippuen perhemuodosta ja elämäntilanteesta.

Erityisen hyvin Suomi sijoittui nuoren eli 19-vuotiaan yksinasuvan työttömän vähimmäisturvan ostovoimassa. Esimerkkilaskelmissa Suomen sijoitus oli heikoin 40-vuotiaan yksinasuvan työttömän vähimmäisturvan ostovoimassa.

Vähimmäisturvasta erilliset perusturvaetuudet ovat suomalaiselle sosiaaliturvalle tyypillinen rakenne, jollaista ei löydy mistään muusta maasta yhtä laajasti. Eri maissa on perusturvaetuuksia kattavasti työkyvyttömyyden ja vanhuuden elämäntilanteissa, muttei niinkään työttömyyden, sairauden tai vanhempainvapaan aikana.

Raportin laatineen työryhmän arvion mukaan työttömän, sairaan ja vanhempainvapaan perusturva ei kuitenkaan edelleenkään riitä kattamaan kulutustasoa, jolla yhteiskunnan osalliseksi pääsee.

– Tilanne on sama monessa muussakin maassa, sillä Suomen perusturvan taso on ostovoimaltaan tilanteesta riippuen vähintään ylempää keskitasoa, kun vertaa muihin Euroopan maihin, THL:n asiantuntija Susanna Mukkila kertoo tiedotteessa.

Lain mukaan perusturvan riittävyys on arvioitava joka neljäs vuosi. THL julkaisi perusturvan riittävyyden arviointiraportin nyt neljännen kerran.