Eduskunta äänestää Suomen Nato-jäsenyydestä keskiviikkona.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Markus Mustajärvi esitti tiistaina eduskunnan täysistunnossa Nato-jäsenyyttä koskevan lakiesityksen ja ulkoasiainvaliokunnan mietinnön hylkäämistä. Hän esitti sen sijaan eduskunnan hyväksyttäväksi lausumia, joissa Suomi muun muassa ilmoittaisi, ettei se salli missään olosuhteissa ydinaseiden sijoittamista Suomeen, Suomen alueelle ei saisi sijoittaa pysyvästi minkään muun maan asevoimia tai Naton tukikohtia eikä Suomi sallisi minkään muun valtion tai sen asevoimien käyttää maamme aluetta tai ilmatilaa vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan.
– Ulko- ja turvallisuuspolitiikan johto ei aseta minkäänlaisia ennakkoehtoja tai varaumia Nato-jäsenyydelle. Tämä koskee myös ydinaseiden mahdollista sijoittamista Suomeen, Mustajärvi perusteli.
Kansanedustaja Johannes Yrttiaho (vas.) kannatti puoluetoverinsa Mustajärven esityksiä.
Haavisto: Suomen ydinaselinja ei muutu
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) totesi omassa puheenvuorossaan, että käsiteltävänä olevalla päätöksellä ja lainsäädännöllä ei muuteta Suomen kantaa, linjaa eikä lainsäädäntöä ydinaseisiin liittyen.
Jäsenyysprosessista hän toisti aikataulutiedot, että kolmikantaneuvottelut jatkuvat Turkin kanssa 9. maaliskuuta mahdollisesti Brysselissä ja että Unkari suunnittelee parlamentaarisen delegaation lähettämistä Suomeen samoihin aikoihin.
– Eli molempien, Turkin ja Unkarin, kanssa prosessi etenee. Uskon, että tällä tahdilla Suomi ja Ruotsi ovat Naton jäseniä viimeistään Vilnan huippukokouksen yhteydessä heinäkuussa, Haavisto sanoi.
Tiistaina puolustusministerin tehtävään vanhempainvapaalta palannut Antti Kaikkonen (kesk.) puolestaan sanoi, että Suomi ei ole ydinaseita hamuamassa eikä niitä ole kukaan Suomeen tyrkyttämässäkään.
Hän kiitti eduskuntaa asian perusteellisesta käsittelystä ja totesi, että asiasta näyttää olevan laaja yksituumaisuus.
– Vaikuttaa siltä, että huomenna tämä esitys hyvinkin selvin numeroin tultaneen hyväksymään.
"Naton osaamiskeskus olisi Suomen etu"
Eduskunnan täysistunto keskusteli asiasta tiistaina viimeistä kertaa ennen keskiviikon äänestystä. Kansanedustajien puheenvuoroissa pääosin kannatettiin jäsenyyttä ja pidettiin sitä tärkeänä erityisesti tässä ajassa.
Kai Mykkänen (kok.) luonnehti päätöstä tämän eduskunnan tärkeimmäksi. Hänen mielestään jäsenyyteen ei pidä tehdä mitään kansallisia varaumia, vaan Suomen tulee olla aktiivinen Naton jäsen.
– Minun mielestäni Suomelle olisi etu, jos Suomeen perustettaisiin Naton osaamiskeskus puolustukseen liittyen. Se voisi olla arktiseen sodankäyntiin tai Itämeren merelliseen sodankäyntiin liittyvä, tai johonkin muuhun asiaan. Meidän etumme on se, että mahdollisimman moni Nato-maan upseeri saa henkilökohtaista kokemusta Suomessa työskentelystä.
Satu Hassi (vihr.) puolestaan muisteli 1990-luvun alkua, jolloin Neuvostoliitto luhistui, kylmän sodan koettiin päättyneen ja Suomi päätti hakea EU:n jäsenyyttä.
– Silloin olimme optimisteja siitä, että kylmän sodan päättyminen tarkoittaa pysyvän rauhan ja yhteiskunnan rauhanomaisen rakentamisen, kansainvälisten suhteiden rauhanomaisen rakentamisen aikaa. Venäjän nykyinen presidentti Putin on romuttanut tämän optimismin, ja pidän Suomelle oikeana valintana liittyä Natoon.
Katja Hänninen (vas.) sanoi kannattavansa Mustajärven hylkäysesitystä ja lausumia. Hän sanoi pitävänsä hienona sitä, että kansanedustajat kunnioittavat toisten ajatuksia ja mielipiteitä sekä näkemyseroja asiassa.
– Kuitenkin meille kaikille yhteistä on Suomen puolustaminen ja Suomen pitäminen ulkona konflikteista, sodasta. Rauhantyö on meidän kaikkien yhteinen tehtävä.
Kansallinen Nato-lainsäädäntö menee eduskunnan hyväksymisen jälkeen presidentin vahvistettavaksi. Presidentti Sauli Niinistö on sanonut aikovansa vahvistaa lainsäädännön heti kun eduskunta on sen hyväksynyt.
Suomi ei kuitenkaan pääse Naton täysjäseneksi ennen kuin kaikki nykyiset Nato-maat ovat hyväksyneet uuden jäsenen. Ratifiointeja odotetaan edelleen Turkilta ja Unkarilta.