Huoli Israelin demokratian tulevaisuudesta on tuonut laajan joukon israelilaisia kaduille osoittamaan mieltään hallituksen suunnittelemia lakimuutoksia vastaan. Maassa protestoitiin viime lauantaina jo yhdeksättä viikkoa peräkkäin.
– Nämä ovat varmaankin isoimmat mielenosoitukset Israelissa ikinä, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart STT:lle.
Järjestäjien mukaan mielenosoittajia olisi ollut lauantaina ympäri maata jopa 400 000. Tietoa ei ole voitu riippumattomasti vahvistaa.
Protestien syynä on Israelin historian oikeistolaisimman hallituksen suunnittelema lainsäädännön uudistuspaketti.
– Muutokset ovat sen verran isoja, että ei ole ehkä oikein puhua niistä oikeuslaitoksen reformina vaan koko Israelin tämänhetkisen demokraattisen järjestelmän tasapainon muuttamisena, Stewart kuvailee.
Hallitukselle valtaa muun muassa tuomarinimityksiin
Israelissa ei ole perustuslakia vaan samaan tapaan toimivia peruslakeja. Olennainen ero esimerkiksi Suomen perustuslakiin verrattuna on se, että peruslain säätämiseen riittää Israelissa parlamentin eli knessetin yksinkertainen enemmistö, sanoo Stewart. Peruslain muuttaminen onnistuu siis yhtä helposti kuin muidenkin lakien.
– Korkein oikeus on toiminut tässä tasapainottavana tekijänä ja arvioinut uusien lakien peruslainmukaisuutta. Jos se on katsonut, että uusi lainsäädäntö ei ole sopusoinnussa peruslakien kanssa, se on päättänyt palauttamisesta knessetiin, Stewart sanoo.
Korkeimman oikeuden rooli onkin Stewartin mukaan pitkään hiertänyt Israelin oikeistoa. Hallituksen suunnittelema ja kovaa vauhtia ajama uudistuspaketti puuttuisi sekä korkeimman oikeuden toimivaltaan että kokoonpanoon.
Uudistus rajoittaisi tapauksia, joissa korkein oikeus voisi ylipäätään arvioida peruslainmukaisuutta. Lisäksi parlamentti voisi jatkossa yksinkertaisella enemmistöllä kumota korkeimman oikeuden päätöksen siitä, että jokin laki on peruslain vastainen.
– Käytännössä se poistaisi korkeimmalta oikeudelta sen laillisuusvalvojan roolin, joka sillä tähän saakka on ollut, Stewart sanoo.
Lisäksi uudistus antaisi hallitukselle määräysvaltaa siihen, ketä nimitetään korkeimman oikeuden tuomareiksi.
– Protestoijat näkevät, että (uudistuksessa) on kyse vallankumouksellisesta asiasta, joka käytännössä romuttaa oikeuslaitoksen itsenäisyyden ja demokratian, Stewart sanoo.
Osa laajempaa demokratian kriisiä
Stewartin mukaan hallituksessa ajatellaan, että suunnitellut lakimuutokset antaisivat hallitukselle esimerkiksi mahdollisuuden tehdä miehitetyllä Länsirannalla haluamaansa politiikkaa ilman korkeimman oikeuden puuttumista.
– Oikeistolaisille korkein oikeus usein näyttää liberaalilta vasemmistolaiselta instituutiolta, joka häiritsee siirtokuntaliikettä ja Israelin turvallisuutta palestiinalaisia liikaa ymmärtävillä päätöksillä. Esimerkiksi muurin reitti on usein haastettu korkeimmassa oikeudessa ja talonpurkumääräyksiä Länsirannalla on viety korkeimpaan oikeuteen, Stewart sanoo.
Muuri viittaa Israelin Länsirannalle rakentamaan aidan ja muurin yhdistelmään, joka osittain halkoo palestiinalaisaluetta.
Palestiinalaisten näkökulmasta korkeimman oikeuden vaikutus Israelin toimiin sen miehittämillä palestiinalaisalueilla ei kuitenkaan ole ollut Stewartin mukaan kovinkaan merkittävä.
Suunnitellulla uudistuksella on nähty yhteys myös pääministeri Benjamin Netanjahun meneillään olevaan korruptio-oikeudenkäyntiin.
Jos Netanjahu saa tuomion ja valittaa siitä, valitus menisi korkeimpaan oikeuteen, Stewart sanoo. Pääministerille olisi toki silloin eduksi, jos hallitus on ollut vaikuttamassa tuomareiden valintaan.
Israelin kehityskulun voi Stewartin mielestä nähdä osana laajempaa demokratian kriisiä.
– Israelin uudistuksia usein verrataan Puolaan ja Unkariin. Yhtäläisyyttä löytyy myös siihen kahtiajakoon, mikä Yhdysvalloissa näkyy.
Ei tarvetta tyytyä kompromissiin
Stewartin mukaan lakiuudistuksen kritiikki on kohdistunut sekä sen sisältöön että tapaan, jolla hallitus on viemässä sen läpi "nopeasti, määrätietoisesti ja paljoa kyselemättä".
Keskustavasemmistolaisten oppositioäänestäjien lisäksi uudistuksen vastustajissa on Stewartin mukaan ilmeisesti myös oikeusvaltioperiaatetta puolustavia oikeistolaisia.
Suunnitelmat ovat herättäneet huomiota myös ulkomailla: Israelin tärkeän liittolaisen Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden kommentoi helmikuussa, että muutosten tulisi perustua yhteisymmärrykseen.
Protesteissa ei vaikuta juuri olleen mukana Israelin palestiinalaisia kansalaisia, joita on noin 20 prosenttia väestöstä.
– Se johtuu siitä, että Israelin demokratia ei ole koskaan näyttäytynyt heille samana kuin Israelin juutalaisille kansalaisille, Stewart sanoo.
Uudistuspaketin on arvioitu protesteista huolimatta menevän todennäköisesti läpi kevään aikana.
Kompromissiratkaisuun ei Stewartin mukaan juuri uskota, sillä hallituksella ei ensinnäkään ole tarvetta sellaiseen. Toiseksi, hallituspuolueilla on omat kantansa siihen, mitä muutoksia he pitävät tärkeimpinä, jolloin on vaikea löytää asiaa, josta kaikki olisivat valmiita joustamaan.
-----
Lähteinä myös Times of Israel, al-Jazeera, Foreign Policy.