Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg korosti tiistaina Ruotsin-vierailullaan, että Ruotsi ja Suomi ovat jo nyt turvallisemmassa tilanteessa kuin aiemmin.
– Ei ole edes ajateltavissa sellaista tilannetta, että Nato ei reagoisi, jos Suomea tai Ruotsia vastaan hyökättäisiin aseellisesti, Stoltenberg sanoi lehdistötilaisuudessa.
Naton pääsihteerin mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin halusi vähemmän Natoa, mutta hän on saanut juuri päinvastaisen: enemmän Natoa.
Stoltenberg tapasi tiistaina kaikkien Nato-jäsenyyttä kannattavien ruotsalaisten puolueiden johtajat. Hän sanoi pitävänsä tervetulleena, että Ruotsi on tehostanut toimiaan terrorismia vastaan.
– Turkilla on turvallisuushuolia. Mikään muu Nato-maa ei ole kärsinyt terrorismista yhtä paljon kuin Turkki, Stoltenberg linjasi.
Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson esitteli medialle ehdotusta Ruotsin uudeksi terrorismilainsäädännöksi.
– Hallituksen keskittyminen järjestäytyneeseen rikollisuuteen vaikeuttaa myös (Kurdistanin työväenpuolueen) PKK:n toimintaa, pääministeri korosti.
Ruotsissa valmista maaliskuun aikana
Ruotsin hallituksen esitys maan Nato-jäsenyydestä valmistui tiistaina. Esitys etenee valtiopäivien käsittelyyn, ja Ruotsin päätöksen asiassa odotetaan valmistuvan vielä maaliskuun aikana, kertoi uutistoimisto TT.
Esitys käsiteltiin Ruotsin hallituksen ylimääräisessä kokouksessa tiistaina. Maan ulkoministeri Tobias Billström kuvaili TT:lle tätä historialliseksi tapahtumaksi ja tärkeäksi askeleeksi kohti Ruotsin Nato-jäsenyyttä.
Billström korosti, että jäsenyys puolustusliitto Natossa merkitsee suurinta muutosta Ruotsin turvallisuuspolitiikassa 200 vuoteen.
Suomi ja Ruotsi pyrkivät pääsemään Naton jäseniksi samanaikaisesti. Suomessa eduskunta äänesti jo Nato-jäsenyydestä ja asia odottaa nyt presidentti Sauli Niinistön vahvistusta.
Suomen ja Ruotsin pääsy Naton jäseniksi edellyttää ratifiointia kaikilta jäsenmailta. Turkki ja Unkari eivät ole toistaiseksi sitä tehneet.
Ei ydinaseita Ruotsiin
TT:n mukaan Ruotsin hallitus toivoo, että asia etenee Ruotsin omien päätösten osalta valmiiksi jo maaliskuussa.
– Ruotsin turvallisuustilanne antaa syyn saada lainsäädäntö valmiiksi mahdollisimman pian, ulkoministeri Billström arvioi.
Hänen mukaansa lain nopea käsittely tarkoittaisi, että on toiveita siitä, että Ruotsi on Nato-prosessissa juuri niin lähellä Suomea kuin se haluaa.
– Olemme valmiita yhdessä Suomen kanssa, Billström sanoo.
Ulkoministerin mukaan esitys ei ehdota Naton sotilastukikohtia Ruotsin maaperälle. Billströmin mukaan se ei myöskään avaa tietä ydinaseiden sijoittamiseen Ruotsiin.