Eduskuntapuolueista iso enemmistö kannattaa terveysperusteisen veron käyttöönottoa ensi vaalikaudella. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kattojärjestö Sosten kyselyssä kuusi puoluetta on täysin samaa mieltä, että esimerkiksi sokeriin kohdistuva vero olisi tarpeen.
Tällä linjalla ovat kokoomus, SDP, vihreät, vasemmistoliitto, kristillisdemokraatit ja Liike Nyt. Keskusta ja RKP ilmoittavat olevansa jokseenkin samaa mieltä, ja vain perussuomalaiset ottaa ajatukseen etäisyyttä ja toteaa, ettei se ole samaa eikä eri mieltä.
Kannattajista kokoomus näkee terveysperusteisen veron oikeudenmukaisena tapana laajentaa veropohjaa terveydelle haitallisiin tuotteisiin. Vihreiden mukaan laaja terveysvero ohjaisi teollisuutta kehittämään reseptejään terveellisemmiksi ja ihmisiä ostamaan terveellisempää ruokaa.
SDP kannattaa nykyistä laajapohjaisempaa veroa, joka perustuisi ensivaiheessa sokerin määrään nykyisen virvoitusjuomaveron tapaan.
Perussuomalaiset on puolueista epäileväisin ja arvioi, että sokerivero voi saada kerrannaisvaikutuksia, jotka haittaavat kotimaista ruuantuotantoa ja yritystoimintaa. Puolue ilmoittaa samalla, ettei se välttämättä sinänsä vastusta terveysperusteisia veroja.
Sosten yhteiskuntasuhdepäällikkö Ulla Kiuru katsoo kyselyn perusteella, että seuraavaan hallitusohjelmaan on saatava terveysperusteisen veron valmistelusta selkeä kirjaus. Aluksi verotus voisi koskea paljon sokeria sisältäviä tuotteita, mutta samalla tulisi aloittaa selvitystyö laajemmasta valmisteverosta, joka kohdistuisi myös suolaan ja kovaan rasvaan.
– Tulos on erittäin vahva viesti seuraavalle hallitukselle: terveysperusteisen verotuksen kanssa on nyt määrätietoisesti edettävä. Poliittinen tahtotila asialle löytyy, eikä teollisuuden vastustuksen pidä hidastaa asian valmistelua, Kiuru sanoo tiedotteessa.
Terveysvero huolestuttaa elintarviketeollisuutta
Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Mikko Käkelä on huolissaan, että puheet ruokaan kohdistuvasta lisäverosta jarruttavat yritysten haluja investoida Suomeen. Epävarmuus ja poliittinen riski kasvattavat yritysten epätietoisuutta siitä, millainen toimintaympäristö on.
– Monen puolueen vaaliohjelmassa oleva ruokaan kohdistuva lisävero lisää epävarmuutta yrityksissä ja heikentää investointihalua. Toteutuessaan lisävero vaikeuttaisi yritysten liiketoimintaa ja kannustaisi puntaroimaan investointien kohdistamista Suomen ulkopuolelle, Käkelä sanoo tiedotteessa.
Elintarvikekonserni Fazer ilmoitti keskiviikkona muuttavansa suunnitelmiaan ja luopuvansa aikeista siirtää sokerimakeisten tuotanto Lappeenrannasta uuteen tehtaaseen Lahteen. Uusi suunnitelma on siirtää vain suklaatuotteiden valmistus Lahteen perustettavalle tehtaalle.
Muutosta perusteltiin kuluttajakäyttäytymisen muutoksilla ja korkotason nousulla mutta myös suunnitellulla terveysverolla.
Käkelän mukaan tavoitteita elintarvikeviennin moninkertaistamisesta ei saavuteta, ellei toimintaympäristö ole kunnossa.
– Päättäjien viestit ruuan verotuksen nostamisesta niin sanotulla terveysverolla ovat myrkkyä epävarmassa taloudellisessa tilanteessa, Käkelä varoittaa.
VM suhtautuu epäillen
Valtiovarainministeriö (VM) suhtautuu terveysperusteiseen elintarvikeveron toteutettavuuteen ja siitä saatuihin hyötyihin varauksellisesti.
Kohdentaminen terveydelle haitallisiin tuotteisiin siten, että se vaikuttaisi väestön kulutukseen ja terveyteen halutulla tavalla on ministeriön arvion mukaan haastavaa.
– Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteveron vaikutuksista tiedetään, että tuotteen verotuksen kiristymisestä seuraava hinnan nousu ei välttämättä vähennä sen kulutusta, ellei tarjolla ole riittävän läheistä korvaavaa tuotetta. Kulutus voi myös siirtyä toisella tavalla haitalliseen elintarvikkeeseen, ministeriö toteaa.
VM otti veroon kantaa maanantaina, kun se julkisti kartoituksen erilaisista keinoista, joilla voitaisiin vahvistaa julkista taloutta tulevina vuosina.
Terveydelle haitallisten tuotteiden määrittely on VM:n mukaan osoittautunut vaikeaksi.
– Ei ole esimerkiksi selvää, onko väestötasolla terveyden kannalta keskeisimpiä ravitsemuksellisia ongelmia liiallinen sokerin, suolan vai rasvan saanti tai olisiko tärkeämpää ratkaista jokin muu ravitsemuksellinen ongelma, kuten liian vähäinen kasvisten tai kuidun saanti.
Veron kohdentaminen tiettyyn ainesosaan, kuten esimerkiksi sokeriin, edellyttäisi myös raskasta verojärjestelmää, joka koskisi suurta määrää yrityksiä. Siten veron tulisi tuottaa riittävän suuria käyttäytymisvaikutuksia, jotta ne ylittävät hallinnolliset kustannukset, VM arvioi.
Elintarvikkeista ja niiden koostumuksesta ei edes ole saatavilla kattavaa tilastotietoa.
Ministeriö katsoo myös, että ohjaavia veroja ei ole mielekästä perustella verotulojen keräämisellä, koska tähän tarkoitukseen laajapohjaiset verot ovat tehokkaampia.
Esimerkiksi jo käytössä olevan virvoitusjuomaveron tuoton ennustetaan lähivuosina olevan 200 miljoonan euron luokkaa.