Terrorismi näyttää yhä pysyvän pääasiallisena keskusteluaiheena Suomen, Ruotsin ja Turkin kolmikantaisissa neuvotteluissa, vaikka Ruotsi on parhaillaan kiristämässä terrorismilakejaan. Terrorismin pysyminen vahvasti keskiössä näyttää myös viittaavan siihen, että Turkin silmätikkuna on yhä ennen kaikkea Ruotsi.
Edistystä on kuitenkin se, että maat ovat jälleen yhteisessä pöydässä ja jatkavat keskusteluja.
Suomen pääneuvottelija Jukka Salovaara ulkoministeriöstä luonnehti Turkin, Ruotsin ja Suomen neuvottelujen henkeä rakentavaksi. Hän pitää tärkeänä, että maiden jäsenyyksien ratifioiminen tapahtuisi Naton Vilnan-kokoukseen mennessä. Se, että Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg oli avaamassa kokousta sotilasliiton päämajassa, alleviivaa sitä, kuinka suuri merkitys asialla on Natolle.
Mistä ratifioiminen siis yhä kiikastaa Turkin puolelta?
– Kyllähän se on ilmeistä, että Turkki haluaa nähdä edistystä yhteistyössä ja nimenomaan terrorismin vastaisessa työssä. Mutta se on ehkä tärkeää todeta, että ei tämä kokous ole se paikka, missä tämän ratifioinnin aikataulusta neuvoteltaisiin. Vaan ratifiointikysymys ratkaistaan Ankarassa, Salovaara sanoo.
Julkisuudessa on ollut paljon esillä mahdollinen Suomen ja Ruotsin eriaikainen ratifioiminen. Salovaaran mukaan torstain keskustelun aiheena ei ollut kuitenkaan se, milloin ja minkälaisessa tahdissa Suomen ja Ruotsin jäsenyys voitaisiin ratifioida.
Erdoganin neuvonantaja palautti pallon Ruotsille
Turkin vaikutusvaltaisin henkilö kokouksessa oli presidentti Recep Tayyip Erdoganin neuvonantaja Ibrahim Kalin. Hänen kommenttejaan keskusteluista kertoi muun muassa Turkin valtiollinen Anadolu-uutistoimisto.
Kalinin mukaan Ruotsin edustajat sanoivat Ruotsin voivan nopeuttaa toimia omalta osaltaan vasta kesäkuun alussa sen jälkeen, kun Ruotsin uusi terrorismilaki on astunut voimaan – antaen ymmärtää, ettei Turkki odota ratifioivansa ainakaan Ruotsin jäsenyyttä ennen kesäkuuta.
Se, jatkavatko Suomi ja Ruotsi Nato-jäsenyysprosessia yhdessä vai erikseen sekä se, miten prosessi tästä eteenpäin jatkuu, riippuu maiden omista toimista, Kalin sanoi.
Kalin myös sanoi Turkin olevan mielissään Ruotsin uusista terrorismilaeista.
– Kerroimme kokouksessa, että jotkut (Suomen ja Ruotsin toimista) olivat tyydyttäviä ja että edistystä oli tapahtunut joillakin alueilla, ja ilmaisimme keskustelukumppaneillemme tyytyväisyytemme heidän ponnisteluihinsa ja työhönsä tällä saralla. Mutta prosessi ei tietenkään ole vielä ohi, Kalin sanoi.
Stenström: Konkreettisia askeleita
Ruotsin pääneuvottelija Oscar Stenström sanoi Turkin katsovan Suomen ja Ruotsin ottaneen konkreettisia askeleita Madridin kolmikantapaperin toimeenpanossa. Stenström kertoi myös Stoltenbergin pitäneen tärkeänä, että Suomi ja Ruotsi ovat Naton jäseniä Vilnan heinäkuussa järjestettävään Nato-huippukokoukseen mennessä.
Suomen ulkoministeriön lähettämän lyhyen tiedotteen mukaan maat sopivat, että seuraava pysyvän yhteisen mekanismin kokous järjestetään vielä kevään aikana ja että yhteistyö jatkuu myös Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien toteuduttua.
Turkin parlamenttivaalien odotetaan olevan 14. toukokuuta. Toistaiseksi ei ole määritelty vaalitauon pituutta, joka vaikuttaa aikatauluihin.
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifioinnit puuttuvat nyt enää Turkilta ja Unkarilta.
Rajat lähestyvät
Nato-jäsenyyksien ratifioinneissa lähestyy kaksi rajaa. Turkin parlamenttivaalit pidettäneen 14. toukokuuta, ja heinäkuussa on Naton huippukokous Vilnassa.
Turkin vaalitauko on yleensä kaksi kuukautta, joskin aika voi vaihdella. Erdoganin AK-puolueen odotetaan päättävän tauolle menemisestä sen jälkeen, kun päätös vaaleista on tehty, arvioi istanbulilaisen Reform Institute -ajatushautomon johtaja Mehmet Ali Caliskan STT:lle torstaina.
Päätöstä odotetaan perjantaina.
Turkin ulkoministeriön edustaja sanoi STT:lle nimettömästi torstai-iltapäivällä, ettei hän pysty kommentoimaan, voiko Turkki ratifioida Suomen ja Ruotsin tai pelkästään Suomen Nato-jäsenyyden vielä ennen vaaleja.
Turkkiin keskittynyt vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista arvioi, että ratifiointi voi edetä nopeasti, jos Erdogan niin päättää.
Voiko Suomi edetä ennen Ruotsia?
Alarannan mukaan vuoden alusta on ollut nähtävillä viitteitä, että Turkin parlamentti voisi saada Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet ratifioitavaksi eri aikaan. Erdoganin sisäpiirin ajatuksista on kuitenkin hankala päästä perille.
Myös ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) on sanonut, että Turkki on tammikuusta lähtien viestittänyt, että sillä ei ole Suomea kohtaan vaatimuksia.
Alaranta arvioi Turkin pyrkivän todennäköisesti vähentämään Yhdysvaltojen kritiikkiä itseään kohtaan, jos se ratifioisi Suomen Nato-jäsenyyden ennen Ruotsia. Samalla sille jäisi yhä mahdollisuus käyttää Ruotsia "lypsykorttina" eri asioita havitellessaan.
Turkin vitkuttelun syiksi on hahmoteltu ainakin Erdoganin sisäpoliittista peliä, terrorismin torjunnan merkityksen painottamista Naton sisällä, F-16-hävittäjien havittelua Yhdysvalloilta ja erinäisiä muita ulkopoliittisia tavoitteita. Turkkilaistutkijat ovat painottaneet, että Ruotsia kohtaan on myös aitoja epäilyksiä.