Ranskassa arviolta 368 000 ihmistä on osallistunut epäsuosittua eläkeuudistusta vastustaviin mielenosoituksiin lauantaina, kertoo maan sisäministeriö. Määrä jää kauas poliisin ennakkoarviosta, jonka mukaan maanlaajuisesti protesteihin olisi voinut osallistua jopa miljoona ihmistä. Ministeriön mukaan Pariisissa mieltään osoitti noin 48 000 ihmistä, kun poliisi arvioi ennakkoon määrän voivan olla jopa 100 000.
Vasemmistolaisen CGT-ammattiliiton luku osallistujamääristä oli sisäministeriön maanlaajuista arviota korkeampi, yli miljoona. CGT:n arviosta kertoo ranskalaislehti Le Monde.
Sisäministerön lukujen perusteella lauantain protesteihin osallistuneiden määrä jää matalimmaksi sitten tammikuun 19. päivä alkaneiden mielenosoitusten, Le Monde kirjoittaa. Esimerkiksi tiistaina poliisin lukujen mukaan eläkeuudistusta vastaan protestoi hieman alle 1,3 miljoonaa ihmistä.
Ammattiliitot olivat toivoneet mielenosoitusten houkuttelevan ihmisiä runsaasti paikalle lauantaina, sillä monien ei ajankohdan takia tarvitsisi ottaa töistään vapaata osallistuakseen.
– Tämä on viimeinen vaihe. Päätöspeli on nyt, sanoi ammattiliitto CFDT:n varajohtaja Marylise Leon Franceinfolle aiemmin lauantaina.
Lauantain protesteissa oli uutistoimisto AFP:n mukaan satunnaisia yhteenottoja mielenosoittajien ja poliisin välillä ja useita ihmisiä otettiin kiinni.
Presidentti Emmanuel Macronin ajama uudistus nostaisi vähimmäiseläkeiän nykyisestä 62 vuodesta 64:ään. Monissa Ranskan EU-naapurimaissa alaraja on jo nostettu 65 vuoteen tai jopa ylemmäs. Lisäksi uudistus tiukentaisi täyden eläkkeen saamisen edellytyksiä sekä poistaisi joitain julkisen sektorin työntekijöiden nauttimista erikoiseduista.
Heikennysten vastapainoksi uudistus kaavailisi korotuksia kaikkein alhaisimpien eläkkeiden tasoon.
Vasemmistopuolueet ja vihreät vastustavat
Uudistusta markkinoitiin aluksi eläkejärjestelmän muokkaamisella oikeudenmukaisemmaksi, mutta sittemmin hallitus on alkanut puhua yhä enemmän säästöistä.
– Nykytilanne johtaa seuraavien 10 vuoden kuluessa 150 miljardin euron alijäämään sekä eläkeläisten elintason laskuun, työministeri Olivier Dussopt on kuvaillut tilannetta.
Ammattiliittojen mukaan uudistus rankaisisi kouluttamattomia työntekijöitä, jotka aloittavat työnteon aikaisin ja tekevät usein fyysisesti raskasta työtä, toisin kuin esimerkiksi yliopistotutkinnon suorittaneet. Ay-väen mukaan järjestelmää uhkaavat alijäämät pystyttäisiin kuittaamaan eläkeiän noston sijaan pienillä korotuksilla eläkemaksuihin.
Vastarintaa tukevat puolueista sosialistit, vihreät sekä vasemmiston LFI, joista viimeksi mainittu haluaisi päinvastoin laskea nykyistä eläkeikää 60 vuoteen. Myös kansallinen liittouma puoluekartan oikealla äärilaidalla vastustaa uudistusta, joskin ammattiliittojen aikeet halvaannuttaa maa kiertävillä lakoilla huolestuttavat puoluetta.
Presidentin asema pelissä
Lakkojen haittavaikutuksista huolimatta selvästi yli puolet ranskalaisista tukee lakkolaisia ja ammattiyhdistysliikettä. Toisaalta jopa kaksi kolmasosaa kansalaisista samalla uskoo, että uudistus menee lopulta kuitenkin läpi.
Macronin keskustalaisella LREM-puolueella ei ole enää parlamentissa enemmistöä, mutta sen pitäisi voida luottaa keskusta-oikeistolaisen tasavaltalaiset-puolueen tukeen.
Parlamentin ylemmässä kamarissa senaatissa keskeinen eläkeiän nostoa koskeva lainkohta hyväksyttiin äänestyksessä aiemmin tällä viikolla. Asian käsittely palaa kuitenkin vielä alempaan kamariin eli kansalliskokoukseen, jossa se jäi aiemmin kesken. Sitä ennen molempien kamareiden yhteisen ryhmän on löydettävä sopu lopullisesta lakitekstistä muutoksineen. Lopullista äänestystä eläkeuudistuksesta kaavaillaan maaliskuun viimeiselle viikolle.
Cevipof-tutkimuslaitoksen tutkijan Jerome Jaffren mukaan uudistuksen peruminen olisi äärettömän vaikeaa ja epätodennäköistä.
– En usko, että vastarinnan johtajatkaan uskovat moiseen, Jaffre sanoi LCI-television haastattelussa alkuviikosta.
Samoilla linjoilla on tasavaltalaiset-puolueen ryhmää senaatissa johtava Bruno Retailleau.
– Emmanuel Macronille peruuttaminen olisi yhtä kuin vallasta luopuminen, eläkeuudistusta kannattava Retailleau arvioi.