Lääkärin tulisi voida määrätä liikunta- ja kulttuuriresepti samalla tavalla kuin esimerkiksi fysikaalista hoitoa. Kyseessä on yksi keino, jota opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä esittää liikunnan ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten vahvistamiseksi.
Samalla lakia tulisi muuttaa niin, että lääkärin määräämiin kulttuuri- ja liikuntapalveluihin saisi sairausvakuutuskorvauksen.
Selvityksen tekemisen taustalla on tilanne, jossa sosiaali- ja terveysmenot kasvavat muun muassa väestön ikääntymisen vuoksi.
– Valtion lisääntyvä rahoitus korjaaviin toimenpiteisiin hyvinvointialueille uhkaa viedä voimavaroja kuntien ja muiden toimijoiden ennaltaehkäiseviltä toimilta, selvityksen tiivistelmässä kuvataan.
Työryhmä on koonnut tietoa kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutuksista ja laatinut ehdotukset tarvittaviksi politiikkalinjauksiksi. Selvitys luovutettiin tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkoselle (kesk.) tiistaina.
Hyvinvointikortti Museokortin tapaan
Työryhmän mukaan tällä hetkellä paukut on laitettu pääosin kulttuurin ja liikunnan tarjontapuolelle. Työryhmä pohtii, olisiko vaikuttavampaa tukea kulttuurin ja liikunnan kysyntää, eli sitä, että ihmiset löytäisivät palveluiden pariin.
Kysynnän tukemiseksi on tehty yksittäisiä innovaatioita, esimerkiksi Museokortti.
Museokortista maksetaan vuosihinta, ja sillä voi käydä 350 museossa, kuvataan Museokortin verkkosivuilla.
Työryhmä ideoi samantyylisen Kansallisen hyvinvointikortin, joka olisi kansalaiselle maksuton. Käyttäjästä riippuen siihen ladattaisiin erilaisia etuuksia.
– Sinne esimerkiksi kunta voisi ladata omista rahoistaan omille kuntalaisilleen rahaa, jota voisi sitten käyttää tiettyihin paikkoihin, kertoi työryhmään kuuluva vanhempi asiantuntija Antti Kivelä selvityksen esittelytilaisuudessa tiistaina.
Myös esimerkiksi jollekin ikäluokalle, kuten kahdeksasluokkalaisille, voitaisiin ladata mahdollisuus käyttää kulttuuripalveluita.
Kirjastot toimisivat hyvinvointikortin jakamisen pisteinä ja kortin käytön opastajana sekä kunnan ja alueen kulttuuritarjonnan ja liikuntamahdollisuuksien esittelijänä.
Tähän tarkoitukseen työryhmä kaavailee kirjastoille erillismäärärahaa valtion budjetista.
– Siinä vähän kyllä myös liikuteltaisiin rahaa, sanoi työryhmään kuuluva vanhempi asiantuntija Liisa Hyssälä.
Kirjastoautojen valtionosuus palautettaisiin, ja kirjastoautoista voisi lainata liikuntavälineitä kaupunkien lähiöissä ja syrjäseuduilla.
– Kirjastoautojen uusi renessanssi liikunta- ja kulttuurivälineiden lainaajina, Hyssälä kuvaili.
Kulttuurista ja liikunnasta kestävää kasvua?
Kysyntäpuolen elvyttäminen on tosi iso juttu, sanoi opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen selvityksen esittelytilaisuudessa tiistaina.
– Tiedetään, että tarjontaa on tavattoman paljon, ja käyttö on kovin polarisoitunutta, Lehikoinen sanoi.
Lehikoisen mukaan tilanne uhkaa yleistä hyvinvointia, elämäniloa ja demokratiaa.
– Meillä moni ihminen syrjäytyy ihan syyttä suotta, kun palveluja olisi, jos vaan opastettaisiin niiden käyttöön ja joissain tapauksissa suorastaan edellytettäisiin.
Lehikoisen mukaan kyse on paitsi yleisestä hyvinvoinnista myös kasvupotentiaalista. Luovan talouden potentiaalia ei ole saatu kunnolla käyttöön.
– Mielestäni tämä kytkeytyy vahvasti myös siihen, että meidän on pakko hakea kasvun eväitä (nykyistä) kestävämmällä tavalla.