Sanojentutkija Kalevi Koukkunen listasi 17 000 suomen sanaa, jotka katosivat kielemme päältä.
Sanojentutkija Kalevi Koukkunen tutkii jatkuvasti, mitkä uudissanat jäävät elämään ja mitkä eivät. Hän on koonnut suomen kielen kehitystä ja historiaa valottavan teoksen Peltoveturi ja notkistelija – Unohdettujen sanojen kirja (Aviador 2022).
1800-luvulla keksittiin valtava määrä uusia sanoja, kun suomesta kehitettiin eurooppalaista kulttuurikieltä. Uusia sanoja julkaistiin sanakirjoissa, tieto- ja oppikirjoissa, lehdissä ja sanakilpailuissa. Vain murto-osa sanaehdotuksista vakiintui.
Kalevi Koukkusen sanakirjan muotoon kootun teoksen tärkein ja laajin lähde oli Elias Lönnrotin Suomalais-Ruotsalainen Sanakirja.
Yksi Peltoveturi ja notkistelija -kirjan hauskimmista sanoista on Koukkusen mielestä hyrysysy eli auto. Sopivaksi vastineeksi autolle on ehdotettu myös sanaa menolainen.
– Meillä voisi nyt olla hyrysysyn ajaja ja hyrysysyteollisuus, mutta hyrysysy-sanaa ei koskaan otettu käyttöön.
Sanojen elinkaaren pituuteen vaikuttavat sanan käyttö ja tunnettuus ja sen sopiminen kielen järjestelmään.
– Lönnrotin aikaan hevosalkuisia sanoja oli yhtä paljon kuin autoalkuisia sanoja on nyt. Valtava määrä maatalousaiheista sanastoa on jo kadonnut, Koukkunen kuvaa.
Kieli on osin arvaamaton järjestelmä.
Suomen kieli on Koukkusen mukaan erittäin joustavaa.
– Matematiikka olisi voinut olla suomeksi suuruustiede, suurelma tai räkninkikonsti. On hyvä, että käyttöön otettiin kansainvälinen muoto.
– Kieli on osin arvaamaton järjestelmä. Esimerkiksi ruotsin kielen sanasta triangel – kolmio, olisi voinut suomessa tulla kolmikas, kolmelma, kolmikolkka, kolmelo tai kolmisivu.
Koukkunen kertoo seuraavansa jatkuvasti, millaisia uudissanoja suomeen tulee. Hän tutkii niiden merkitystä ja historiaa ja juurtuvatko ne kieleen.
– Nykypäivänä ei ole Lönnrotin kaltaista tekijää. Sanoja tulee monesta eri lähteestä ja niitä testataan monin tavoin.
Monien uudissanojen käyttö saattaa jäädä hyvin lyhytaikaiseksi. Äskettäin keskustelupalstoilla käytettiin verbiä yliviikaroida viittaamaan härskiin oman edun tavoitteluun työnantajan kustannuksella. Koukkunen arvioi, että tämä sana ei jää kieleen elämään.
Kielen muotoutumiseen vaikuttavat eri viestisovelluksissa ja keskustelupalstoilla käytetyt kielet.
– Ne vaikuttavat erittäin paljon. Niistä on tullut melkein pääkieli.
Nykypäivänä ei ole Lönnrotin kaltaista tekijää.
Peltoveturi ja notkistelija -kirjan lönnrot–suomi -osassa on noin 17 000 sanaa, samoin suomi–lönnrot -osassa.
Kirja on luettava sanakirja, jota voi lukea sivu sivulta tai harppoen. Osa sanoista huvittaa ja osa olisi nykykielessäkin hyvin käyttökelpoisia.
Lähdeteoksena toimineessa sanakirjassa on yli 200 000 sanaa, joita Lönnrot käytti. Koukkusen mukaan Nykysuomen sanakirjassa on sama määrä sanoja.
– Jos olisin vielä jatkanut sanastamista, kirja ei olisi valmistunut koskaan. Valikoinnissa auttoi sanakirjantekijän ja kielentutkijan kokemus, Kalevi Koukkunen toteaa.
Viime vuoden lopulla ilmestynyt Peltoveturi ja notkistelija myytiin loppuun ennätysajassa. Teoksesta otettiin toinen painos.
Koukkunen on tehnyt suuren osan elämäntyöstään tietosanakirjojen ja sanakirjojen toimittajana. Suomen kielen sanastoa hän on tutkinut 55 vuotta.