Päätöksenteossa tulisi arvioida välittömien kustannusten rinnalla luonnon köyhtymisestä aiheutuvia pitkän aikavälin haittoja ja riskejä sekä luonnon tilan parantamisesta saatavia hyötyjä, sanoo Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja.
Luonnon hyödyt tulisi huomioida päätöksenteossa nykyistä paremmin, jotta ne voidaan turvata jatkossakin, sanoo Suomen Luontopaneeli mietinnössään.
Luonnon tilan parantamisesta saatavat yhteiskunnalliset hyödyt ovat paneelin mukaan Suomessa merkittäviä. Esimerkiksi metsien tilan parantamisen niin, että uhanalaisten lajien määrä vähenee, on arvioitu tuottavan yhteiskunnalle yli miljardin euron hyödyn vuodessa.
Paneelin mukaan useat kustannus-hyötyanalyysit osoittavat, että luontoon investoimisen hyödyt ovat kustannuksia suuremmat.
– Luonnon tarjoamien hyötyjen rahamääräinen arviointi auttaa tekemään luonnon yhteiskunnallisen merkityksen näkyväksi. Rahamääräiset arviot kattavat kuitenkin vain osan luonnon arvoista ja sen ihmisille tarjoamista hyödyistä, sanoo Luontopaneelin jäsen ja mietinnön pääkirjoittaja Anna-Kaisa Kosenius tiedotteessa.
Luontotavoitteiden toimeenpanon viivyttelemisestä aiheutuu kustannuksia ja todennäköisesti myös peruuttamattomia vahinkoja, paneeli varoittaa.
Koseniuksen mukaan luonnon tilan parantamiseen käytettäviä voimavaroja ei tulisikaan nähdä vain kustannuksina, vaan investointeina hyvinvointiin, turvallisuuteen ja taloudellisiin mahdollisuuksiin.
Monimuotoisuus vahvistaa resilienssiä
Luontokato on Luontopaneelin mukaan yksi merkittävimmistä ihmiskuntaa uhkaavista riskeistä, jonka seuraukset voivat näkyä esimerkiksi satojen pienentymisenä, sään ääri-ilmiöihin liittyvien luonnontuhojen vaikutusten voimistumisena sekä infektiosairauksien epidemiariskin kasvuna. Luonnon köyhtyminen etenee paneelin mukaan myös Suomessa: luontotyyppien tila on heikentynyt 2000-luvulla, ja lajiston uhanalaisuus on lisääntynyt.
– Juuri päättyneessä YK:n luontokokouksessa todettiin, etteivät maailman maat, Suomi mukaan lukien, ole vielä ryhtyneet riittäviin toimiin luontokadon pysäyttämiseksi, sanoo paneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho tiedotteessa.
Luontopaneelin mukaan monimuotoisuus vahvistaa metsien, maatalousalueiden, vesistöjen ja kaupunkiympäristöjen resilienssiä eli häiriönsietokykyä ja tukee sitä kautta koko yhteiskunnan toimintakykyä.
Lajistoltaan ja rakenteeltaan monipuoliset metsät kestävät paremmin esimerkiksi kuivuutta, myrskyjä, metsäpaloja, tauteja ja tuholaisia kuin yhden puulajin tasaikäiset metsät, mietinnössä todetaan. Maataloudessa monimuotoisuutta vahvistavat toimet taas esimerkiksi vähentävät riippuvuutta ulkomaisista lannoitteista ja torjunta-aineista.
– Päätöksenteossa tulisi arvioida toimenpiteiden välittömien kustannusten rinnalla luonnon köyhtymisestä aiheutuvia pitkän aikavälin haittoja ja riskejä sekä luonnon tilan parantamisesta saatavia hyötyjä, Kotiaho sanoo.
Suomen Luontopaneeli on riippumaton asiantuntijaelin, joka tukee luontopolitiikan suunnittelua ja päätöksentekoa.